12530922_198176000571176_155195365_n.jpg

 

Pääsiäisaamuna aurinko tanssii.

Jokaisena hiljaisen viikon, suuren viikon lauantaina, isäni muistutti siitä. Pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Pienenä mietin aina, että pitäisi nousta aikaisin aamulla katsomaan, kuinka aurinko tanssii. Eipä tullut koskaan noustua. Aika harvoin aurinko oli näkyvissäkään.

 

10375765_1686907851558243_1435570766_n.j

 

Tänne mökille tultiin aina Pääsiäisenä. Useimmiten jonkun räystään alla oli sen verran lunta, että siihen kovaan hankeen pääsi saunasta kierimään. Joskus teininä oli kaipaus omaan tilaan niin suuri, että nukuin vinttikamarissa. Siellä oli aivan yhtä kylmä kuin ulkonakin, mutta ei se mitään. Pääasia oli, että sain olla yksin. 

 

1390276_822528381207346_358484592_n.jpg

 

Joku vuosi sitten oli kaunis, auringonpaisteinen pitkäperjantai: niin suuri ihme, että siihen kannatti kiinnittää huomiota. Yleensä pitkäperjantai on synkkä päivä, on räntää, tuulta ja kylmyyttä. Sellaisena päivänä mammalla  oli tapana katsoa ulos ikkunasta ja toistella: "Uus lumi on vanhan lumen surma." Se ei paljon lohduttanut, kun joka solullaan ja hermollaan odotti kevättä.

 

10832098_1091215740900633_589492307_n.jp

 

Pitkäperjantaina muisteltiin aina samaa juttua. Joskus kauan sitten oli isoäiti keittänyt pitkänäperjantaina papusoppaa. Kuinka ollakaan, soppakattila oli pudonnut lattialle. Siinä oli isoisä kommentoinut: "Kuka käski keittää pitkänäperjantaina papusoppaa." Isän koti oli hyvin uskonnollinen evankelisen herätysliikkeen tyyliin, eikä siihen varmaan soveltunut, että päivän pyhyyttä rikottiin papusopan keittämisellä.

 

12783359_1541008752866273_1178308171_n.j

 

Lauantaina oli jännittävää. Kun aamulla meni ulos, saattoi jostain puskasta kuulua vihellystä. Eipä aikaakaan, kun sieltä tupsahti esiin pari trullia. He antoivat itsetehdyn pääsiäiskortin tai jonkun askartelutyön. Sitten kun olimme oppineet tämän perinteen, trulleille löytyi karkkia vastalahjaksi.

 

12818929_825819580879730_2136790781_n.jp

 

Olen saanut luvan kuvittaa tämän pääsiäistervehdykseni Katja Vatasen maalaamilla pisankamunilla. Katja on myös kuvannut nämä pääsiäismunat. Hän on käyttänyt vahatekniikkaa, joka on hirmuisen vaativaa ja vaatii tarkkaa kättä. Niin luulen. Minusta nämä Katjan taideteokset ovat jotenkin samanaikaisesti herkkiä ja vahvoja. Ne ovat vahvoja kuin Pääsiäisen sanoma. Katja, suurkiitos sinulle näistä kuvista! 

 

10632541_534595493368000_433396017_n.jpg

 

Toivotamme Inkerin kanssa kaikille lukijoillemme oikein hyvää Pääsiäistä. Huomenna, lauantaina, paistamme yrttilammasta. Pääsiäisaamuna saatamme kerrankin nousta aikaisin katsomaan, kuinka aurinko tanssii. Silloin toivotamme toisillemme: Kristus nousi kuolleista! - Totisesti nousi!

 

10369565_1698563713688570_1112414509_n.j