1-IMGP1423.jpg

Bloggarin lauantai valkeni kirkkaana, viileänä ja rauhallisena. Bloggari avasi silmänsä, tunsi varpaitaan vasten miellyttävää lämpöä ja tunnistaen lämmönlähteen liikahti varovaisesti ja suuntasi katseensa kellonviisareihin. 8.45. Varttia vaille yhdeksän, selkeämmin ilmaisten.

Ohoh.

Lämmönlähde eli kissa nousi saman tien istumaan. Pari raksua suuhun ja kartanolle! 

Kahtena edellisenä aamuna elikko on herännyt viideltä ja halunnut ulos saman tien. Kissakin näköjään oppii. Viideltä aamulla ulkona on aika kalseaa, eivätkä rakkaat tipuliinitkaan parveile kisulaisen ilona. Eilisiltana Inksu saapui kotiin puoli yhdeltätoista. Päivällä se kävi korkeintaan tunnin päiväunilla ja lähti taas. Kyllä siinä uni yöllä maistuu. Ja ruoka. Eilisiltana avasin sille ruokapurkin, semmoista märkää, ja kas kummaa: pöperö maistui. Yöllä se kävi välillä ruokailemassa, ja aamulla oli lautanen tyhjä. Eipä ole moista tapahtunut miesmuistiin. Viimeksi kuluneen vuoden aikana märkäruoka ei ole kelvannut lainkaan.

IMGP1428.jpg

Tässä on todiste siitä, että ruoka on kerrankin maistunut!

 

Kumpanakin täällä mäkituvalla olon iltana nukkumaanmenoa on edeltänyt punkkisulkeiset. Toissailtana saalis oli neljä kappaletta, joista yksi oli jo kiinnittynyt ja tulehduttanut uhriparan ihon ennennäkemättömästi. Niinpä tein päätöksen: Kaksi vuotta olen säilyttänyt ainetta, jonka ostin apteekista. Se puserretaan kissan iholle, ja seuraavan neljän viikon aikana ihoon kiinnittyneet punkit kuulemma kuolevat. Ei ihan saman tien, mutta kuitenkin. En ole myrkkyä uskaltanut ennen käyttää; on kamala ajatus, että kissa on niin myrkyllinen, että jopa punkit kuolevat sen iholla! Eilen kuitenkin otin aineen esille ja sainkin sen aika helposti Inkeri-paran niskaan. Saa sitten nähdä.

Bloggari haravoi eilen, maltillisesti, mutta kuitenkin. Samoin bloggari kärräsi koivuklapeja kasasta A:

 

IMGP1429.jpg

 

kasaan B:

IMGP1433.jpg

 

Lisäksi bloggari pistäytyi kaupungissa hakemassa ison kassillisen pakastimen anteja. Ne painoivat. Seurauksena oli, että viime yönä polvea särki ja nyt voi lepäillä hyvin mielin. Onneksi suvun päämieskin tuli paikalle, ja se tietää sitä, että tänään pääsee saunaan, eikä tarvitse itse lämmittää sitä.

Enemmän kuin "työnteko" polvea taitaa rasittaa se, että Ingeroinen liimaantuu minuun kiinni yöllä, enkä unissanikaan uskalla liikahtaa, ettei pikkukullan uni häiriintyisi. Viime yönä se mielenosoituksellisesti vaihtoi nukkumispaikkaa, kun minun oli pakko liikahtaa. Mielenosoitus ei kuitenkaan kestänyt kauan, routa ajoi porsaan kotiin. Vaikka akka on unessaan kiusallisen levoton, sohvalla nukkuminen on paljon kolkompaa ja kalseampaa.

Nyt on sellainen tilanne, että kissabloggarin on turvauduttava vanhoihin kuviin, koska kuvauskohde on teillä tietymättömillä. Eivät nämäkään kovin vanhoja ole, juuri ennen mäkitupaan tuloa näppäiltyjä. Mielestäni niistä välittyy kissaparan kaiho vapauteen. Lempeä syytöskään ei ole kaukana.

IMGP1415.jpg

"Miksi pidät minua vankina?"

IMGP1423.jpg

"Onko mielesi hyvä, kun minä, vapaaksi syntynyt, virun täällä?"

 

Aika kylmää on, valkovuokotkin tosin ovat täydessä kukassa. Särjettysydän ponnistaa sekin maasta. Ja tässähän on jopa tiettyä symboliikkaa!

IMGP1434.jpg