IMGP1492.jpg

 

Taas meni yksi päivä mitään tekemättä. Toissapäivänä kipeytyi maankäännössä vasen polvi, se terve versio. Niinpä vietin laiskan päivän. Kaupungissa kävin. Nyt ovat kaupunkimäkituvassa sekä jääkaappi että pakastin tyhjät. Kaupassakin kävin. Kaupassa oli taas keppi seuralaisena, niin kipeä oli terve polvi.

IMGP1506.jpg

Tämä puu on kaatunut naapurin puolelle.

 

Iltapuolella oli aikaa tehdä arviota kevättöiden etenemisestä. Se oli nopeasti tehty. Eivät ne etene. Synkkä huomioni oli, että on aika harvoja töitä mäkituvassa, joissa ei tarvita jalkoja.

Noin viikko sitten päätin, että on aika minunkin kääntää lehteä elämäni kirjassa, ja ruveta positiiviseksi. Opin, että tällaisessa tilanteessa kannattaa niitä positiivisia juttuja kirjata ihan ylös. Näin huomaa, miten hyvin asiat sentään ovat. 

Tuumasta toimeen.

Ilman jalkoja onnistuvia töitä mäkituvassa:

1. Inkerin harjaaminen ja rapsuttaminen. Tästä hommasta on paljon hyötyä. Ensinnäkin kissa nauttii hirmuisesti. Toiseksi harjaamalla saa elikon turkista pois ikäviä matkalaisia. Inkerin turkki on hyvin silkkimäinen ja ohut verrattuna moneen muuhun karvaturriin. Silti sitä pitää harjata pitkään ja hartaasti, ennen kuin punkit, lintukirput ja semmoiset kummalliset pitkulaiset hyönteiset alkavat tarttua harjaan. Harjaksien on syytä olla vaaleat. Silloin huonosilmäinenkin erottaa pikkuhäijyläiset helpommin. Harjaussessio on syytä toteuttaa sohvalla tai sängyllä, koska silloin harjurin ei tarvitse taivutella kipeitä koipiaan. Koko ajan pään pitää pyöriä tutkan tavoin, sillä pikkumustat ovat usein nopeakinttuisia ja ehtivät piiloutua lakanoihin, jossa ne uhkaavat hankaloittaa harjurin elämää. Eivätkä pelkästään uhkaa.

IMGP1511.jpg

Tämä puu on kaatunut ihan omalle puolelle.

 

2. Blogin kirjoittaminen

Kirjoittaminen onnistuu oikein hyvin. Toisaalta. Jos kirjoitan pari blogikirjoitusta päivässä, ei niitä kukaan jaksa lukea. Lisäksi on odotettavissa tason lasku, jos mahdollista. Eivät ne aiheet tänne mäkituvan saliin hyppää, jostain niitä pitää lähteä hakemaan. Ja koska tämä on ainakin puoliksi, jos ei enemmänkin, kissablogi, tästä seuraa lisää vaikeuksia. Jos joku on sattunut lukemaan jonkun aiemman kirjoitukseni, on toivottavasti huomannut, että tämän nimenomaisen katin toimien seuraaminen vaatii nopsia kinttuja. 

3. Virkkaaminen ja kutominen. Kirjonta. Muut käsityöt

Joo, näitä kädentaitoja voi kyllä harjoittaa. Mahdollisuuksia kyllä olisi. Tälläkin hetkellä minua ympäröivät lankaröykkiöt ja erilaiset lankapussukat. Sunnuntaina tartuin toimeen eli virkkuukoukkuun. Isoäidinneliöitä on muodostumassa. Tähän liittyy seuraava aktiviteetti.

IMGP1507.jpg

Vaatenaulakko on romahtanut viime yön aikana. Eikä me kissan kanssa edes herätty!

 

4. Radio ja televisio. Äänitteet. Internet ja sen tarjoamat mahdollisuudet

Tästä ei sen enempää. Ylen Ykkösestä tulee hirveän hyvää puhetta ja musiikkia. Telkkarista ajankohtaista ja elokuvia. Netistä vaikka mitä. Jos kuuntelee tai katselee, oheistoimintaa, kuten virkkaamista, voipi harjoittaa.

5. Kotitalousvähennystoiveen osoittaminen verottajalle

Tähän kohtaan olisi syytä keskittyä. Viittaan vielä kirjoittamattomiin osiin Pienestä Remonttisarjasta.

IMGP1512.jpg

Tämä tuli viime viikolla eikä ole vieläkään löytänyt paikkaansa.

 

6. Opiskelu

Aika lailla kreikankirjoja on mäkituvassa; kaupunkituvassa sitäi enemmän. Tunti päivässä kreikkaa? Kenties sitten kun nämä kiireisemmät työt saa alta pois.

(Minun piti kirjoittaa myös alakohta "Lukeminen", mutta sitä ei kai voi laskea työksi? Oikeastaan, miten määrittelemme "lukemisen"? Joissain olosuhteissa varmaan...? Ehkä...?)

7. Sukkien parsiminen

No se nyt on sukkien parsimista. Mitä siitä? Sitä paitsi, kaltaiseni moderni cityihminen tietysti heittää rikkinäiset sukkansa pois ja ostaa kaupasta uudet. Toista se oli ennen, kun ne mökinakat joutuivat vähänä vapaa-aikanaan parsimaan pesueensa sukkia, jos nyt edes sukkia oli. Ukolla oli tietysti jalkarätit. Lapsilla ei ollut edes kenkiä, mitä ne sukilla? Siis, mökinakat, tuota...., tämä tuntuu epämääräisesti tutulta, olenkohan minä joskus joutunut jonkun mökinakan kanssa tekemisiin....? Onkohan niitä akkoja vielä? Jossain?

IMGP1519.jpg

Aika vihreää alkaa jo olla. Kevät etenee. Kevättyöt eivät.

 

8. Laihduttaminen

Laihduttaminen sujuu erinomaisesti istuen, jopa maaten, kissa mielellään vatsalla lämmittämässä, ja hyvää kirjaa lukien. Laihduttaminen edesauttaisi ehkä polvienkin tervehtymistä. Taas joudumme kuitenkin määrittelyongelmiin. Mitä tarkoittaa "lihava"? Kuka tarvitsee "laihduttamista"? Minä olen roteva mökinakka (mökinakka..?). Ei näissä olosuhteissa höyhenenkeveät norjavartiset tuoksuheinät pärjää. Riuska puuskatuuli vie ne mennessään. Itku tulee silmään ja maaltapakoon on lähdettävä. Lääkäri nyt puhuu, mitä lääkäri on opetettu puhumaan. Ei se osaa ottaa yksilöllisiä eroja huomioon. Perunaa ja lihasoossia, makkaraa sekä voita ja ruisleipää on saatava. Ja juustoa, kovaprosenttista. Ja suklaata tietysti, ettei hermosto vaurioidu. Kahvin kanssa on hyvä olla pullaa, vierasvarana sitä pitää tietenkin olla. Kiertoilmauunikin on käytössä. Joku on joskus kehunutkin leipomuksiani. Itse asiassa, siitä on melkoisesti aikaa, kun olen viimeksi tehnyt mutakakkua. Entisen työkaverini Jukan vaimo osasi tehdä kunnollisen mutakakun. Yleensä hän teki niitä opehuoneeseen saarnapullaksi kolme kappaletta kerrallaan. Minä söin yleensi yhden. Jukka sanoi, että ota nyt Liisa neljäskin pala. Ja sitten, kun perjantai oli työskennelty loppuun, hän otti jääkaapista mutakakunrippeet ja tarjosi niitä minulle. Pakkohan ne oli siitä syödä.

No niin, tässähän on tullut jo tehtyä tämän päivän osaksi aika lailla. Neljännen ja viidennen kohdan välillä olin sitä paitsi sahan kanssa naapurin puolelle kaatuneen puun kimpussa. Jotakin siitä sainkin nyrhittyä irti.

Valitettavasti tässä jutussa ei ole yhtään kivaa kissakuvaa. Pahoittelen. En saanut Inkkua kiinni. Joskus on keskityttävä elämän nurjiin puoliin, jolloin kissakin kääntää selkänsä. Toivottavasti Inkku vielä juoksee kohti kameraa eikä pois siitä, niinkuin tuossa juuri kävi.